Siirry pääsisältöön

Miten huolehtia sähköauton akun kunnosta?

Tavallisen sähköautoilijan ei tarvitse mitenkään erityisesti huolehtia autonsa akun kunnosta, sillä auto itsessään estää akun kuntoa huomattavasti heikentävän toiminnan. Mutta jos aihepiiri auton omistajaa kiinnostaa, käyttäjä voi rajallisesti vaikuttaa akun kunnon kehitykseen. Yleisohjeena: kannattaa välttää tilanteita, jossa
  • Akku on pitkiä aikoja kuuma
  • Akku on pitkiä aikoja ihan täynnä tai täysin tyhjä
  • Ja erityisesti tilanteita, jossa akku on kuuma ja täynnä samaan aikaan
Seuraavassa tarkemmin asiasta ja omia kokemuksia Nissan Leaf 40 kWh:n akun kunnosta. Leaf on siinä mielessä erilainen kuin monet muut sähköautot, että siitä puuttuu lähes kokonaan akun lämmönhallinta. Leafin akku pääsee hyvin kuumaksi, jos käyttäjä pikalataa autoa useamman kerran päivässä. Vaikka Leafin datalla on helppo demonstroida akun kuntoon vaikuttavia tekijöitä, kannattaa muistaa, että monessa muussa autossa ei ole samanlaisia heikkouksia.


Kuva 1. Leafin akun kunnon (SOH-%) kehitys ja ulkolämpötila.


Kuva 2. Leafin akun kunnon (SOH-%) tilanne ja päivittäisten pikalatausten määrä.

Edellä olevissa kahdessa kuvassa on esitetty akun kuntoa kuvaavan akun kuntoprosentin (SOH, State of Health) kehitys vuoden 2019 alusta. Ensimmäisessä kuvassa samassa myös ulkolämpötila (lähin Ilmatieteenlaitoksen mittauspiste), toisessa päivittäisten pikalatausten määrä. Akun kuntoprosentissa on kolme jyrkkää pudotusta, jotka osuvat seuraaviin tilanteisiin:
  1. Kesän 2019 lomareissu helteellä Mikkeliin. Akku ladattiin menomatkan lopuksi pikalaturilla täyteen ja todella kuumaksi (55°C). Heti sen jälkeen se jätettiin täytenä kuumaan auringonpaisteeseen pariksi päiväksi.
  2. Syksyllä 2019 kahtena peräkkäisenä työpäivänä työreissu Espooseen, jolloin tuli neljä pitkää pikalatausta 1½ vuorokauden sisään. Eli akku ehti olla kuumana normaalia käyttöä pidempään.
  3. Korona-aikaan auto oli kaksi kertaa 4-5 päivää täydellä akulla käyttämättömänä, mutta akku oli normaaleissa lämmöissä.
Ensimmäisessä ja toisessa tilanteessa kyse oli kuumasta akusta, kun taas 1. ja 3. tapauksessa oli kyseessä täysi akku useamman päivän putkeen. Nämä havainnot käyvät hyvin yhteen alun väitteeseen, että kuuma ja/tai täysi tila ei hyväksi akun kunnolle. Pahin tilanne on, kun akku on kuuma ja täysi pitkiä aikoja. Omia kokemuksia akun pitämisestä pidempään täysin tyhjänä ei ole, mutta 2. tapauksessa akku kävi niin tyhjänäkin, ettei auto suostunut liikkumaan. Leafin osalta akun kunnon heikkenemiseen näyttää riittävän, että
  • Akku on kuumana pidempiä aikoja, tai
  • Akku on täysi pitkiä aikoja.
Eli eniten kuntoon vaikuttaa se aika kuinka pitkään akku on kuuma ja/tai täysi. Lyhyt aika ei vaikuta, varsinkaan täyden ja viileän akun tilanteessa.

Omat ei-niin-eksaktiin tieteeseen perustuvat suositukset:
  1. Älä osta sähköautoa, jossa ei ole kunnollista akun lämmönhallintaa*. Jos ostit kuitenkin, ajamista olisi järkevä rajoittaa niin, ettei aja lämpimällä kelillä pitkiä matkoja moottoritievauhtia ja pikalataa montaa kertaa päivässä.
  2. Älä pidä akkua yhtämittaisesti täytenä yli puolta viikkoa. Eli jos akun lataa täyteen, pitää sillä parin päivän sisällä ajaa sen verran, että akun varaus putoaa alle 80-90% varaukseen.
Itsekään en noudata 1. suositustani, koska monesti työjuttujen takia on mukavinta ajella nopeasti Ylöjärveltä Espooseen ja takaisin. Normaalisti ajan melkein joka päivä melko pitkiä matkoja, joten siksi 2. suositus ei ole itselläni tullut vastaan koskaan ennen korona-aikaa. Nyt opin kantapään kautta, että akku ei kannata olla aina täysi, jos käyttöä ei ole.

*) Tällaisia on tällä hetkellä lähinnä Nissan Leaf ja VW Golf, sekä osittain Golfin tekniikkaan perustuvat VW e-up!, Seat Mii Electric, Skoda CITIGOe iV. Todennäköisesti halvempaan hintaluokkaan tulee vielä markkinoille sähköautoja ilman kunnollista akun jäähdytystä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nissan Leaf 40kWh akun kunnon kehittyminen

Sähköauton yksi suuri epävarmuustekijä on akun kunnon huonontuminen auton eliniän aikana. Uskoakseni akun vanheneminen ei tulevaisuudessa ole ongelma, kun akkukemiat sekä akun jäähdytys- ja hallintajärjestelmät kehittyvät. Osassa nykyisiä sähköautoja akun ennenaikaista heikentymistä tulee kuitenkin esiintymään, esimerkiksi Nissan Leafeissa, koska niistä puuttuu akun jäähdytys. Koska minulla on käytössä Leaf Spy -niminen kännykkäappi, joka lukee auton tietoja OBD-portin kautta ja tallentaa ne Dropboxiin, minulla on paljon dataa autosta. Varsinkin 2019 vuoden puolelta dataa on kertynyt, koska olen Leaf Spy:tä käyttänyt taajaan. Kiinnostavin asia itselle on ollut akun kuntoa kuvaava suure SOH, eli State Of Health. 40 kWh -akullisissa versioissa SOH tuntuu käyttäytyvän deterministisemmin kuin vanhoissa Leafeissa, ja sen arvo ei vaihtele paljoa ulkoisten olosuhteiden mukaan, vaan arvo pienenee akun ikääntyessä ja kuluessa. Mitkä tekijät vaikuttavat eniten SOH:iin? Luonnollisesti akun ik...

Kokemuksia Nissan Leaf 40kWh:sta ensimmäisen käyttövuoden jälkeen

Kesäkuun alussa tuli täyteen vuosi Nissan Leaf 40kWh Teknalla ajelua ja siinä vaiheessa oli mittarissa 27600 km. Tätä kirjoittaessa autolla on ajettu jo yli 30 000 km. Mielipide Leafin suhteen on mennyt aika vuoristorataa ensimmäisen vuoden aikana. Alkuun tuli niin paljon pettymyksiä auton suhteen, että melkein vuosi meni, kun alkoi positiiviset puolet voittaa heikkoudet omassa mielessä. Perin ristiriitainen mielipide autosta edelleen. Mielipiteet helpointa tiivistää auton hyvien ja huonojen puolien listauksella. Huonot puolet, ne pahimmat merkittävyysjärjestyksessä: 1-vaihelataus Vuoden käytön jälkeen 3-vaihelatauksen puute on mielestäni isoin rajoite Leafissa. Yleisissä 11 kW latureilla Leaf lataa vain 3.7 kWh nopeudella. Itselle tämä on iso rajoite ns. destination charging käytössä, eli esim. latauksessa työpäivän aikana Espoon Otaniemessä. Siellä Aallon laturit ovat rajoitettu 11 kW:iin, joten niillä on mahdotonta saada Leafin akku täyteen työpäivän aikana. Rapidgate Rapid...

Sähköauto vai biokaasuauto vai kenties diesel uusiutuvalla polttoaineella?

Ainoat vaihtoehdot taisteluun ilmastonmuutosta vastaan yksityisautoilun osalta eivät ole täyssähköauto (BEV) tai plug-in hybrid (PHEV), vaan myös eri biopolttoaineet autoissa tuottavat vähän CO2:sta. Yritän seuraavassa verrata eri biopolttoaineita sähköautoihin päästöjen ja myös hieman elinkaarikulujen osalta. Biopolttoaineiden päästöjen vertailussa hankaluutena on se, että niitä voidaan tehdä hyvin eri raaka-aineista, vaikuttaen hyvin voimakkaasti niiden päästöihin. Kestävin ratkaisu on erilaisista jätteistä tehdyt biopolttoaineet. Näiksi voi laskea esim. biokaasun, St1:n E85 bioetanolisekoitteen ja Nesteen My Dieselin. Myös selluntuotannon sivutuotteena syntyvästä raakamäntyöljystä valmistettava UPM:n BioVerno-diesel voi luokitella jätteestä tehdyksi. My Diesel valmistetaan Nesteen NEXBTL-teknologian avulla erilaisista kasviöljyistä tai jäterasvoista. Nesteen sivuilla  on tarkempi lista raaka-aineista, sisältäen erilaisia eläin- ja kasvirasvajätteitä, sekä erilaisia ei-jä...