Kokemuksia Nissan Leaf 40kWh:sta ensimmäisen käyttövuoden jälkeen

Kesäkuun alussa tuli täyteen vuosi Nissan Leaf 40kWh Teknalla ajelua ja siinä vaiheessa oli mittarissa 27600 km. Tätä kirjoittaessa autolla on ajettu jo yli 30 000 km. Mielipide Leafin suhteen on mennyt aika vuoristorataa ensimmäisen vuoden aikana. Alkuun tuli niin paljon pettymyksiä auton suhteen, että melkein vuosi meni, kun alkoi positiiviset puolet voittaa heikkoudet omassa mielessä. Perin ristiriitainen mielipide autosta edelleen.

Mielipiteet helpointa tiivistää auton hyvien ja huonojen puolien listauksella.

Huonot puolet, ne pahimmat merkittävyysjärjestyksessä:

1. 1-vaihelataus Vuoden käytön jälkeen 3-vaihelatauksen puute on mielestäni isoin rajoite Leafissa. Yleisissä 11 kW latureilla Leaf lataa vain 3.7 kWh nopeudella. Itselle tämä on iso rajoite ns. destination charging käytössä, eli esim. latauksessa työpäivän aikana Espoon Otaniemessä. Siellä Aallon laturit ovat rajoitettu 11 kW:iin, joten niillä on mahdotonta saada Leafin akku täyteen työpäivän aikana.
2. Rapidgate Rapidgate, eli se että Leaf akun kuumetessa rajoittaa latausnopeutta, oli auton pahin ongelma 1. vuoden, mutta pieni softapäivitys vuosihuollon yhteydessä paransi asiaa. Pahimmillaan viime syksynä ja alkuvuonna olen saanut pikalaturilta vain 17kW ja vaatinut yli tunnin latausaikoja akun 50% lataukseen. Päivityksen jälkeen näin pahaa tilannetta ei tule vielä päivän toisella latauksella, vasta kolmannella. Edelleen päivän toinen lataus on hitaampi, mutta omassa käytössä huonoimmillaan latausnopeus pitäisi olla 25-30 kW, joka olisi vielä siedettävä. Useammat pikalatauskerrat peräkkäisinä päivinä on vielä kokematta. Esimerkiksi juhannusta edeltävänä Espoo-reissulla akun lämpötila on korkeimmillaan yli 56°C ja vielä seuraavana aamunakin 37°C. Jos seuraavana aamuna olisi ollut lähtö seuraavalla pitkälle reissulle, edelleen rapidgate voisi iskeä jo päivän ensimmäisellä latauksella.
3. Iso kulutus Nissan Leaf on suunniteltu kaupunkiautoksi ja alle 100km/h nopeuksiin. 120km/h nopeuksissa kulutus on hyvin suurta, akku kuumenee ajaessa ja yhdellä latauksella pääsee vain alle 200km. Itse olen joutunut pudottamaan ajonopeuksia Tampere-Helsinki -moottoritiellä vajaaseen 120km/h, jotta kulutus pysyy järkevällä tasolla ja ettei akku kuumenesi liikaa. 

Nämä kolme isointa ongelmaa Leafissa aiheuttavat yhdessä kierteen: kova kulutus ja hidas AC-lataus aiheuttavat sen, että pikalatureita pitää matkoilla käyttää enemmän, joka aiheuttaa akun kuumenemista. Akun kuumeneminen taas pidentää latausaikoja. Lisäksi em. syyt pakottavat käyttämään pikalaturia hyvin tyhjälle tai täydelle akulle, joka lisää akun kuumenemista. Huonoimmat puolet siis liittyvät lähinnä pitkiin matkoihin, ei alle 200km päivämatkoihin.

Positiivista autossa taas on:

1. Sähköllä ajamisen hienous Paras puoli on toki sähköinen voimalinja. Kiihtyvyys on OK; vaihteiston puuttuminen, säädettävä moottorijarrutus tekee ajamisesta hauskempaa.
2. Adaptiivinen vakionopeudensäädin Ajan vakionopeudensäädin päällä 95% ajoistani, joten Leafin vakionopeudensäädintä on tullut testattua ja tykättyä. Etäisyyssäädöt aika hyvät, ja on jo tottunut millaisissa tilanteissa  adaptiivisuus ei toimi. Yllättävän kovassakin lumituiskussa talvella se kuitenkin toimi.
3. 360 asteen pysäköintikamera Joka suuntaan kuvaava pysäköintikamera on vallan hieno kapistus auttamaan pysäköintiä kaikissa tilanteissa. Kamerat ja näyttö riittävän hyviä, ainoa haittapuoli kameroiden likaantuminen.
4. Apple Carplay Kännykän ja sitä kautta Google mapsin ja Spotifyn saaminen näytölle on varsin hieno ja kätevä juttu. Varsinkin Googlen karttoja on tullut käytettyä paljon iOS12-päivityksen jälkeen. Myös nettiradiot ovat käteviä korvaamaan huonoa FM-radiota.
5. Leafin tilavuus Usein ajatellaan, että Leaf on perus C-segmentin auto, VW Golfin kokoinen. Tämä ei pidä paikkansa, koska Leaf on 20cm pidempi kuin Golf, melkein Golf farmarin mittainen. Koska akseliväli on hieman pidempi kuin muissa C-segmentin autoissa, sisätilat ovat hyvät. Takaluukkukin on huomattavasti isompi kuin Golfissa. Vertailupohjaa on, sillä perheen toinen auto on Golfin sisarversio Seat Leon. 

Perään vielä lisää huonoja puolia, sellaisia jotka harmittavat, mutteivat maata kaada:

1. Surkea radio Radiopiiri on niin huono, että radio rätisee lähetysmastojen läheisyydessä, eli toiset kanavat ylikuuluvat halutun kanavan päälle. Ongelma ei ole kiinni antennista tai muusta helposti korjattavasta. Kyse luultavammin vain siitä, että radiopiiristä säästetty kaksi penniä. Datsun-laatua.
2. Ilmastointi Ilmastointilaitteen automaattiasento on surkea ja siksi sen käyttämistä on pakko välttää. TM:n talvitestissä sisätilaa ei automaattiasennolla koskaan saatu haluttuun lämpötilaan. Lähinnä se on automaattiasennon ongelma, sillä manuaaliasetuksissa Leaf on lämmin talviauto. Lisäksi Leafista puuttuu ilmastoinnin suulakkeet takapenkille, joten takapenkillä ei ole talvella tarpeeksi lämmintä eikä kesällä tarpeeksi kylmää.
3. Kännykkäappi ja etäkäyttöserveri Nissanin etähallintakännykkäappi on surullisen kuuluisa epäluotettavuudestaan ja huonosta käytettävyydestään. Ongelma ei ole vain itse apissa, vaan isoin ongelma on serveri, joka on sekä epäluotettava että hidas keskustelemaan auton kanssa. Auton lämmityksen päälle laitto kestää pari minuuttia, jos ei ole ongelmia. Ongelmatilanteessa joskus pitänyt yrittää kymmenkunta kertaakin.
4. Navigaattori ja karttapäivitykset Nissan on näemmä päätynyt siihen, että melkein kaikki muut mallit saavat ilmaiset karttapäivitykset paitsi Leaf. Jo uudessa autossa olivat kaksi vuotta vanhat kartat ja jokainen päivitys maksaa yli 150€. Ei ole nykyaikaa, siksi Google Mapsia tuleekin käytettyä. Harmittavaa on vain, että samalla nopeusrajoitusnäyttö antaa virheellistä tietoa, koska auto uskoo kameratietoonsa vain lyhyen ajan ja vaihtaa sen jälkeen navigattoridataan. Samoin varoitukset uusista liikennevalvontakameroista puuttuvat.
5. Etututka & hätäjarrutukset Alan jo tottua siihen, että lähes kerran viikossa tulee turha hätäjarrutus. Pahimmillaan siten, että edessä oleva auto on jo kääntynyt poikittaiselle kadulle ja sen jälkeen Leaf vetää hätäjarrutuksen. Näin käynyt kaksi kertaa ja lisäksi useita kertoja pian sen jälkeen, kun edessä olevan auto on vaihtanut toiselle kaistalle tai itse olen vaihtanut vapaalle kaistalle. Lisäksi parkkihallissa tulee hätäjarrutuksia tyhjästä usein. Vuosihuollossa etututka vaihdettiin ja tilanne ei erityisesti parantunut. Kollegani VTT:n automaattiajotiimissä arvelivat, että tutkadata on niin huonolaatuista, että sitä pitää suodattaa, joka aiheuttaa hitautta reagointiin. Eli halvinta ja huonointa rautaa taas Datsunissa.

Yhteenveto

Leafissa on monta asiaa, josta en pidä, mutta jonka oppinut sietämään vuoden käyttökokemuksen jälkeen. Autossa on myös hyviä puolia, parhaina sähköinen voimalinja, adaptiivinen vakionopeudensäädin ja pysäköintikamera. Jossain vaiheessa olin jo myymässä autoa pois, mutta nyt järki on voittanut ja ajan autolla ainakin sen kolme vuotta, mitä osamaksuaikaa on. Oikeastaan ei ole varaa vaihtaa aiemmin tai jättää Leafia kakkosautoksi. Negatiivisia fiiliksiä Leafin kohtaan alusta saakka on aiheuttanut se, että Nissan on pitkään ollut ykkösinhokkimerkkini, erityisesti Nissaneiden muotoilun vuoksi. Vaikka uusi Leaf ei ole niitä rumimpia Nissaneita, se näyttää omituiselta sekasikiöltä, koska uusi muotoilu on tehty face-liftina vanhasta korista.