Tekniikka & Talous -lehden toimittaja Harri Junttila kirjoitti 8.2.2018 mielenkiintoisen artikkelin otsikolla "Kirjoitin miksi en osta täyssähköautoa, sain somessa sapiskaa" - Täyssähköauto vaatii kymmeniä vuosia tai satojatuhansia kilometrejä ohittaakseen lataushybridin hinnassa ja puhtaudessa ( linkki ). Artikkelin pääaihe oli plug-in hybridin (PHEV) ja täyssähköauton (BEV) vertailu kulujen ja päästöjen osalta. Aihe on tärkeä, koska tulevaisuudessa paras autotyyppi kullekin autoilijalle riippuu omasta käyttötarpeesta, eli ajoprofiilista, eikä sama autotyyppi ole paras kaikille. Toimittaja korjasi julkaisuun jo yhden virheen, mutta valitettavasti jutun laskelmissa on vieläkin kaksi isoa virhettä ja yksi pieni huolimattomuusvirhe. Yritän seuraavassa mahdollisimman tarkasti perustella, miksi nämä ovat virheitä ja miten tulokset muuttuvat korjausten jälkeen. En tee tätä kirjoitusta mollatakseni toimittajaa, vaan tehdäkseni korjatut laskelmat. Ehkä tutkijanluonteestan

Ensimmäinen bloggaukseni yrittää kertoa kuka olen, miksi ajan sähköautolla ja mikä on tämän blogin idea. Olen 41-vuotias perheenisä, mielipiteiltäni nuoresta saakka ekovihreä ja ollut kauan huolestunut ilmastonmuutoksesta. Ilmastosyistä olen ollut kasvissyöjä (syöden kalaakin epäsäännöllisesti) lähes 15 vuotta, yritän kuluttaa ekologisesti ja autonikin olen valinnut viimeiset 20 vuotta pääsääntöisesti CO2-päästöjen perusteella. Tyttäreni syntymän jälkeen ilmastonmuutos alkoi ahdistamaan lisää ja johti lopulta sähköauton tilaamiseen vuosi sitten. Työkseni olen erikoistutkija VTT:llä ’sähköiset voimalinjat ja energiavarastot’ -tiimissä. Oma työni liittyy lähinnä sähkökoneiden sähkömagneettiseen FEM-lasketaan, ja useimmiten muissa kuin sähköautosovelluksissa. Poikkeuksena DRIVEMODE-projekti ( http://drivemode-h2020.eu/ ), mutta sielläkin työni liittyy vain sähkömoottoriin. Olen toki aitiopaikalla seuraamassa akku-, lataus-, ja voimalinjatutkimusta, jota tiimikaverini tekevät. Huomautan